Kaupunkivihreä ja virkistävä Jämsä
Kaupunkivihreä ja virkistävä Jämsä
Annu Tulonen
Viime vuosikymmeninä kaupunkien puistoja on alettu arvostaa yhä monimuotoisempina virkistyksen ja luonnon ympäristöinä. Edustavimmat hoidetut puistot ovat usein keskeinen osa kaupunkikuvaa ja ne antavat penkkeineen oivan levähdyksen ja virkistyksen sijan kaupungin kulkijoille.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että viheralueiden määrä asuinympäristössä vaikuttaa ihmisten kokemuksiin omasta terveydentilastaan. Mitä enemmän viheralueita on kolmen kilometrin säteellä kotoa, sitä terveemmäksi kaupunkilaiset tuntevat itsensä. Luonto tarjoaa hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia kaikille. Yksi viihtyy puistossa tai vehreällä kadulla keskellä kaupunkia, toinen virkistyy syrjäisemmässä kaupunkimetsässä ja kolmas seikkailee jokivarressa. Lähiympäristöissä liikkuminen tuottaa monenlaisia hyötyjä sekä yksilö- että yhteiskunnallisella tasolla.
Onneksi olkoon! Jämsässä on oltu kaukaa viisaita ja nähty julkisten puistojen ja viheryhteyksien tärkeys asukkailleen jo kunnan ensimmäisessä ”Jämsän taajaväkisen yhdyskunnan asemakaavassa” vuodelta 1922 (Kauno S. Kallio), jossa joenrannat oli osoitettu yleiseen virkistykseen. Hienosti viheralueet ovat säilyneet ja kehittyneet vuosikymmenien kuluessa ja kaupunkia kehitettäessä.
Vesistön äärellä olevissa kaupungeissa kehitetään yhä määrätietoisemmin etenkin rantojen viheralueista yhtenäisiä reitistöjä, joiden virkistysarvo perustuu aktiiviseen käyttöön ja luonnon kokemiseen veden äärellä. Tiiviisti rakennetuilla alueilla jopa ns. joutomaat voivat olla hengähdyspaikkoja ja ulkoilumaastoja. Usein ranta on kaupungin ja luonnon rajatilaa, jota voidaan kehittää ihmisiä kokoavana yhteisenä tilana.
Rantareittien olemus vaihtelee usein puistomaisista osuuksista lähes luonnontilaisiin jaksoihin. Pitkäjänteisen työn ja kehittämisen tuloksena edustavimmat kansalaisten yhteiset ja aktiivisesti käyttämät kaupunkipuistot nauttivat Kansallisen Kaupunkipuiston arvostuksesta ja sen mukanaan tuomasta maineesta. Oli kaupunkipuiston statusta tai ei, on kaupungissa veden läheisyys ja rantojen yhteinen käyttö mittaamattoman arvokas mahdollisuus. Jämsänkosken liityttyä Jämsään ja koko jokivarren näkyminen samassa yleiskaavassa korostaa Jämsänjoen ja sen ympäristön roolia myös taajamia yhdistävänä vesi- ja puistoväylänä entisestään.
Rantojen huomioiminen kaavoituksessa
Usein rantojen käyttöön ja omistukseen liittyy erilaisia tavoitteita ja erilaisia näkökulmia. Rannat voidaan nähdä kaupungin suunnittelun ja kehityksen kohteena, kaupunkilaisten yhteisinä virkistysalueina, tai ainutlaatuisina yksityisinä kotipihoina. Jämsän jokivarren osalta päätös on tehty, kun jokivarren rannat on kaavoitettu julkiseksi rannaksi.
Nyt laadittavassa yleiskaavassa noudatetaan Jämsän aiempien päätösten mukaista, hyvään elinympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen kuuluvaa periaatetta edelleen. Keskeiset viheralueet ja rannat säilytetään julkisessa käytössä ja tulevina vuosikymmeninä kaikkien jämsäläisten käyttöön kehitettävinä alueina ja reitistöinä. Myös maakunnalliset ulkoilureitit sisällytetään kaavaan ja tavoitellaan mahdollisimman hyvää ja kattavaa pyöräilyreitistöä arkiliikunnankin tueksi.
Kaikki me haluamme tehdä parempaa kaupunkia, kukin omista lähtökohdistamme. Millaisia viheralueita ja virkistysreittejä jämsäläiset tulevaisuudessa haluavat? Viheralueiden ja reittien tarkempi suunnittelu ja rakentaminen koko yleiskaava-alueella ajoittuvat monen vuosikymmenen ajalle. Nyt tehtävistä hyvistä päätöksistä nauttivat myös tulevaisuuden jämsäläiset omana elinympäristönään.
Virkistysreittikysely avoinna
Kaavan valmisteluvaiheessa asukkailla on mahdollisuus antaa palautetta niin ranta- kuin muistakin reiteistä vastaamalla karttapohjaiseen kyselyyn
1) Rantareiteistä ja niihin liittyvistä uusista silloista
2) Kunnan rajat ylittävästä maakunnallisesta ulkoilureitistä
3) Muista virkistysreiteistä, ml. pyöräilyreitit, sekä
4) Moottorikelkkareiteistä.
Kyselyssä voi myös kertoa yleisiä näkemyksiä reitistöistä yleisesti. Kysely on avoinna 22.2.–13.3.2017. Linkki kyselyyn julkaistaan kaavan internet-sivuilla. Siitä saadut tulokset otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa.
Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä taajamaosayleiskaavan laatimisessa. Hän on tehnyt taajamaosayleiskaavaa yhdessä Jämsän kunnan edustajien kanssa.
helmikuu 23, 2017 at 9:46 pm
”Onneksi olkoon! Jämsässä on oltu kaukaa viisaita ja nähty julkisten puistojen ja viheryhteyksien tärkeys asukkailleen jo kunnan ensimmäisessä ”Jämsän taajaväkisen yhdyskunnan asemakaavassa” vuodelta 1922 (Kauno S. Kallio), jossa joenrannat oli osoitettu yleiseen virkistykseen. Hienosti viheralueet ovat säilyneet ja kehittyneet vuosikymmenien kuluessa ja kaupunkia kehitettäessä.”
– Haluan ja toivon, että vastedeskin tulevat sukupolvet voisivat antaa vastaavaa tunnustusta päättäjille puistoista ja siitä, että jokirannat ovat pidetty kaikkien yhteisenä virkistysalueena. Jo nyt ydinkeskustan rantaosuus on lenkkeilijöiden ja hiihtäjien suosima paikkja, vielä upeampaa jos jokirantoja voi kulkea pidempään, kenties Jämsästä Jämsänkoskelle..On upeaa, että kaupunkikeskustassa rantamille on sijoitettu myös ympäristötaidenäyttely. Kaupungin helmi, joki on ponnistelujen kautta voitu palauttaa virkistyksen lähteeksi, pidetään myös rannat julkisina virkistyksen alueina. Osoituksen hyvästä kaupunkisuunnittelusta.
helmikuu 27, 2017 at 10:31 pm
Mielestäni joen itärannalle rakennettavat ulkoilureitit ovat riittäviä palvelemaan kuntalaisia. Länsirannalle voidaan kaavoitta omarantaisia tontteja venepaikkoineen. Ulkoilureitti voisi ulottua Päijänteeltä Jämsänkosken Haavistoon. Tässä vaiheessa olisi hyvä tarkastella jo tehtyjä päätöksiä ja suhteuttaa ne nykytilanteeseen jolloin todetaan käyttäjämäärät ja omarantaisten tonttien tärkeys veronmaksajien houkuttelemiseksi kuntaan. Kaikessa rakentamisessa tulee huomioida esteettömyys niin liikuntarajoitteisten kuin aistivammaisten kannalta. Esteettömyys palvelee myös lastenvaunujen kanssa liikkuvia. Esteettömyys ei ole keneltäkään pois. Se mikä sopii vammaisille sopii kaikille muillekin.
maaliskuu 8, 2017 at 5:08 pm
Kaupunkitaajamien alueella on runsaasti pienehköjä metsiköitä kaupungin, seurakunnan tai UPM:n omistuksessa. Näistä monet ovat tärkeitä lähivirkistysalueita ilman virallista VL tai suojelumerkintää. Tällaiset alueet tulisi kiireesti kartoittaa ja ennen kaikkea jättää raskaampien metsänhoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Alueella on merkkejä siitä, että näitä alueita käsitellään kuin mitä tahansa talousmetsää.
Kommentti edellisiin kommentteihin: ”Onneksi olkoon! Jämsässä on oltu kaukaa viisaita ja nähty julkisten puistojen ja viheryhteyksien tärkeys asukkailleen jo kunnan ensimmäisessä ”Jämsän taajaväkisen yhdyskunnan asemakaavassa” vuodelta 1922 (Kauno S. Kallio), jossa joenrannat oli osoitettu yleiseen virkistykseen…”
Aina ei toki Jämsää ole näin viisailla päättäjillä siunattu. Vuonna 2010 tehty kuntalaisaloite kansallisen kaupunkipuistostatuksen hakemiseksi juuri ko. alueelle (Rasuasta Hulkkioon) ei saanut virkamiehiltä ja päättäjiltä minkäänlaista vastakaikua. Ehkä nyt olisi aika kypsä hankkeelle. Sen sijaan paikallinen elinkeinoyhtiö masinoi em. aloitteen innoittamana ns. Jämsäpuisto-hankkeen, joka hiipui jo alkumetreillä.
Jämsässä ei ole mitään näyttöä sille yleiselle päättäjien uskomukselle, että kaavoittamalla rantoja omakotitonteiksi, kuntaan saataisiin houkuteltua uusia veronmaksajia. Korkeintaan tämä aiheuttaa kunnan sisäistä muuttoa ja näiden muuttotappioaluiden kiinteistöjen arvojen rapautumista. Hyvä esimerkki löytyy Jämsänkosken Matarasta, jossa virkistysalueeksi merkitty vapaa rantapelto kaavoitettiin paikallisten asukkaiden vastustuksesta huolimatta maanomistajan tonteiksi (5 kpl. joista yhdelle on rakentanut paikkakuntainen)
marraskuu 24, 2017 at 5:47 pm
Yhtenäinen hyvin hoidettu reitti Jämsänjoen varrella Jämsästä Jämsänkoskelle, aina tehtaalle asti tai jopa Kankarisveden rantaan olisi omiaan yhdistämään kaksi kuntaa, jotka välillä tuntuvat olevan niin erillään toisistaan. Joki virtaa, ihmiset tuntevat, tuttu ympäristö yhdistää. Jaetaan hyvää☺
marraskuu 24, 2017 at 5:49 pm
Kommenttini Airan kommenttiin.