Taajamaosayleiskaava loppusuoralla
Pitkä prosessi on tulossa maalisuoralle, kun taajamaosayleiskaava asetetaan nähtäville 23.3 – 4.5.2018 väliseksi ajaksi. Kaavan tekemisessä mukana olleet henkilöt kertovat, mitä työstä on jäänyt käteen ja mitä se tarkoittaa Jämsän asukkaille.
Mitä mielenkiintoista matkan varrella on tapahtunut, kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Stenlund? Entä haastavaa?
Kaavaprosessin alkumetreillä päätettiin, että vuorovaikutuksen suhteen ei mennä rimaa hipoen vaan hyödynnetään kaikki mahdolliset kanavat ja tilaisuudet siihen. Hyödynsimme erilaisia työpajamenetelmiä, sosiaalista mediaa ja blogia viestintäkanavana. Asukkaiden kokemusperäistä tietoa kerättiin myös digitaalisesti kyselypalvelu Haravan avulla. Laajaa vuorovaikutusta asukkaiden kanssa ja siihen liittyviä menetelmiä koeponnistettiin tässä kaavoituksessa, ja kokemukset ovat olleet kannustavia. Hyvien toimintatapojen hyödyntämistä on jatkettu jo Himoksen Master planin suunnittelussa.
Taajamaosayleiskaavassa Jämsänjoen arvo koko kaupungille on ymmärretty. Kaavaan on merkitty Jämsänjoen varrelle jokipuisto tulevia jämsäläisiä sukupolvia ajatellen.
Haasteen kaavan suunnitteluun on asettanut se, että taajamia on Jämsässä useita. Työssä on etsitty kaikkien taajamien vahvuudet ja niitä on korostettu yrittämättä väkisin kuroa alueita yhteen. Eri taajamat säilyvät omina toiminnallisina kokonaisuuksinaan.
Myös aluerajauksen laajentuminen kesken suunnittelun toi lisähaasteen suunnittelijoille. Kaavaan liittyviä selvityksiä täydennettiin, kun mukaan otettiin laajempi alue. Muun muassa Sovijärven oikaisun selvitys ja Manulan risteysalueen ratkaiseminen toivat lisämausteensa suunnitteluun, mutta lopulta ratkaisuista on saatu maanomistajilta positiivista palautetta.
Miten kuvailisit Jämsän taajamaosayleiskaavan laatimista verrattuna muihin projekteihisi, kaavasuunnittelija Dennis Söderholm?
Jämsähän on ammatillisessa mielessä varsin mielenkiintoinen paikka, koska kaupungissa on kaksi melkein toisiinsa kiinni kasvanutta keskustaa, joiden lisäksi on Kaipolan erillinen yhdyskunta. Jämsää on aikojen saatossa suunniteltu järkevänä kokonaisuutena, ja palvelut ovat hyvin saavutettavissa moneen muuhun paikkakuntaan nähden. Tietenkin vähenevä väestö on saanut pohtimaan, miten yhdyskuntarakennetta on kannattavinta suunnitella tällaisessa tilanteessa. Samalla on pitänyt miettiä, miten yleiskaavalla voidaan varautua tämän trendin kääntämiseen. Jämsässä on paljon hienoa rakennusperintöä aina 1800-luvun kartanoista moderneihin rakennuksiin, kuten paperiteollisuuden rakennuttamat asuin- ja kerhorakennukset 1950-luvulta.
Miten olet ottanut osaa taajamaosayleiskaavaan suunnitteluun, asukas Jämsästä (ei halua nimeään julkaistavan)?
On tullut väkisinkin seurattua ja osallistuttua. Käynnistin muutoksen, jossa halusin, että Saaren eritasoliittymäalue pysyy nykyisenlaajuisena. Kaupungin virkamiehet lähtivät erinomaisesti mukaan ajamaan asiaa ELY-keskuksen kanssa. Lopulta päästiin erittäin hyvään lopputulokseen, joka huomioitiin kaavassa. Oli mukava olla mukana, kun pystyi vaikuttamaan asioihin. Menettelytapa oli hyvä, kun aineistoihin sai tutustua rauhassa netissä ja sen jälkeen ilmaista mielipiteensä.
Miten kaava vaikuttaa työhönne Jämsän kaavoituksessa tulevaisuudessa, maankäyttöinsinööri Rainer Nyholm?
Kun yleiskaavasta tulee lainvoimainen, asemakaavoitustyö nopeutuu ja helpottuu selkeästi, sillä voidaan hyödyntää yleiskaavatason selvityksiä. Viranomaisten kanssa ei tarvitse neuvotella asioista niin laajasti, kun maankäytön suunnittelussa toimitaan tästedes yleiskaavan mukaisesti. Jatkossa helpottaa maankäyttöä pitkällä tähtäimellä. Taajamaosayleiskaava ohjaa Jämsän maankäyttöä seuraavat 10–15 vuotta.
Miten kaavaprosessi on näyttäytynyt teknisen lautakunnan näkökulmasta, Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Jouni Kotiaho?
Kaavan käsittelyssä on menty hyvässä hengessä eteenpäin. Päätökset siihen liittyen on tehty yhteisymmärryksessä ja yksimielisesti. Lautakunnassa on ollut yhteinen käsitys uudistuksen tarpeesta. Taajamaosayleiskaavasta on jäänyt sellainen kuva, että se on ollut onnistunut projekti, kaikki palautteet on käsitelty, ja maanomistajat ovat olleet tyytyväisiä.
Entä miten kaava näkyy asukkaille jatkossa, Kari Stenlund? Aiotteko jatkaa vuorovaikutteista kaupunkisuunnittelukulttuuria Jämsässä?
Ehdottomasti aiomme jatkaa. On huomattu, että Jämsän näkyvyyteen sillä on hyvä vaikutus. Palautteet ovat olleet pääosin positiivisia: kuntalaisilta on saatu kiitosta siitä, että heitä aidosti kuunnellaan. Kuntalaisten mukaan ottaminen kaavoituksen alkuvaiheesta alkaen takaa sen, että tehdään parempia ratkaisuja, jolloin valitukset vähenevät ja prosessi nopeutuu. Vuoropuhelua myös ELY-keskuksen kanssa on käyty tiiviisti, ja on löydetty kaikkia osapuolia miellyttäviä ratkaisuja.
Asukkaille kaavan vaikutukset näkyvät jatkossa kaikessa tulevassa maankäytön suunnittelussa ja kaupungin kehittämisessä. Se on strateginen asiakirja, joka ohjaa Jämsän maankäyttöä noin seuraavat 15 vuotta.
***
Jämsän kaupunginhallitus on päättänyt 12.3.2018 kokouksessaan, että kaava asetetaan nähtäville. Sinä aikana kaavan osallisilla on mahdollisuus jättää virallinen muistutus. Sen jälkeen kaavaan voidaan tehdä vielä pieniä muutoksia, minkä jälkeen se käy vielä läpi hyväksymiskäsittelyn.