Miten kaavoitus vaikuttaa metsien käyttöön?
Yleiskaavamerkinnöillä ja -määräyksillä voidaan rajoittaa ja ohjata metsänkäyttöä. Suomen kunnissa on valmisteilla lukematon määrä erilaisia kaavahankkeita. Kaikkien näiden joukosta juuri Jämsän taajamaosayleiskaava on päässyt erikoistarkasteluun: uuden taajamaosayleiskaavan vaikutuksia metsätalouteen tarkastellaan maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa.
Kaavamerkintöjen vaikutus menestyksekkääseen metsätalouteen?
Hallituksen tavoitteena on ollut turhien lupaviidakkojen purkaminen, jotta Suomen talous saadaan nousuun. Metsätalouden kohdalla huomio on kohdistettu normeihin, jotka hankaloittavat metsätalouden harjoittamista. Vihreä kulta halutaan saada korjattua tehokkaammin tuottamaan taloudellista hyvää.
Metsätalouden harjoittaminen eri puolilla Suomea saattaa olla hyvinkin erilaista riippuen kaavamääräyksistä ja niiden tulkinnasta. Suhtautuminen esimerkiksi avohakkuisiin ja niiden maisemavaikutuksiin vaihtelee kaavamerkinnöistä riippuen. Hankalaksi koettu maisematyöluvan hakeminen tai puukauppaa mutkistava kaavamerkintä saattaa johtaa siihen, että metsä jää kaatamatta. Metsänomistajan metsistä saamat tulot kohentavat veroina ja kulutuksena myös kunnan elinkeinotoimintaa.
Toimintojen ja arvojen yhteensovittamista
Maa- ja metsätalousministeriön hanke pyrkii pureutumaan kaavaprosessista tuttuun ongelmaan. Kaavakartalla kohtaavat erilaiset tavoitteet. Sama metsä on sen omistajalle tulonlähde, mutta luonnossa liikkujalle tärkeä virkistymispaikka. Vaikutusten arviointi ja etenkin niiden arvottaminen on haastavaa. Vaikutukset metsätalouteen on suhteutettava kaavoituksen muihin tavoitteisiin ja hyötyihin.
Luonnonvarakeskus on kehittämässä työkalua, jolla kaavoituksen vaikutuksia voidaan arvioida näppärästi kaikissa kaavahankkeissa. Sen kehittäminen ei ole helppoa, sillä pitää katsoa puolueettomasti sekä eteenpäin että taustapeiliin. Toteutuneiden kaavojen vaikutusten arviointi on helpompaa kuin vasta valmisteilla olevien. Silti uusien kaavojen vaikutusten arvioinnin kehittäminen on merkityksellisempää kuin vanhan muistelu. Niillä voidaan aidosti kehittää kaavoitusta ja vaikutusten arviointiprosessia.
Vaikutusten arviointi haasteena
Osana kaavaprosessia tehdään aina lakisääteinen vaikutusten arviointi, jolla selvitetään kaavan vaikutuksia alueeseen. Vaikutusten arvioinnin laajuus ja laatu vaihtelevat suuresti. Metsä ja metsäelinkeinot olisi hyvä ottaa yhdeksi tarkastelun kohteeksi, kun arvioidaan kaavan vaikutuksia.
Eikö sitten ole kapeakatseista tarkastella kaavan vaikutusta vain metsätalouslasit silmillä, tukkipinon korkeutta arvioiden? On kyllä. Huomioon olisi hyvä ottaa myös marjat, sienet ja riista, metsiin sitoutunut hiili, metsien eliölajisto, puhumattakaan tonttimaaksi muuttuneen metsämaan tuotosta omistajalleen. Kyse on monisäikeisestä kokonaisuudesta.
Yleinen tulos kaavojen vaikutustenarvioinnissa on se, että kaavan vaikutus metsätalouteen on koko kaavan tasolla vähäinen: prosenteissa arvioiden puuta voi jäädä korjaamatta muutama prosentti kaavamääräysten vuoksi. Kun tuo muutama prosentti yleistetään koko Suomeen, kyseessä on vuosittain merkittävä puumäärä. Loppujen lopuksi kyseessä ei olekaan puupinon korkeus vaan reilu peli: oman omaisuuden hyödyntämistä ja elinkeinon harjoittamista ei saa haitata.
Metsät yhteisenä ja yksityisenä resurssina
Metsät tarjoavat hyvinvointia: metsänomistajalle taloudellista hyvää ja kaikille metsässä liikkujille paikan ulkoiluun ja virkistymiseen. Vaikka jokamiehenoikeudet mahdollistavat metsien käytön kaikille, metsät ovat monesti yksityistä omaisuutta. Tulkinnanvaraiset kaavamerkinnät ovat johtaneet siihen, että metsänomistajia eri puolilla Suomea kohdellaan eri tavoin.
Miten määritellään merkittävät maisemavaikutukset? Kuinka tulkitaan ulkoilun järjestämisen tarvetta yksittäisten metsänomistajan tasolla? Entä merkintöjä luontokohteista? Pohjimmiltaan kyse on kansalaisten tasapuolisesta kohtelusta. Metsänkäsittelyjen rajoittaminen, maisematyöluvan hakeminen ja tulkinnanvaraiset kaavamerkinnät voivat johtaa siihen, että metsänomistaja ei voi hyödyntää metsäomaisuuttaan haluamallaan tavalla.
Pohdinta jatkuu työpajassa
Tekstissä mainittuja asioita mietitään ja arvioidaan kaavojen metsävaikutusten arvioinnissa. Metsävaikutusten arvioinnista järjestetään Jämsän taajamaosayleiskaavaan liittyen työpaja keskiviikkona 11.4.2018 klo 15-18 Paunun koululla.
Tekstin on kirjoittanut Sini Miettinen, joka toimii Ramboll Finland Oy:ssa projektipäällikkönä muun muassa metsävaikutusten arvioinnin asiantuntijana.
