Blogi
Miten kaavoitus vaikuttaa metsien käyttöön?
Yleiskaavamerkinnöillä ja -määräyksillä voidaan rajoittaa ja ohjata metsänkäyttöä. Suomen kunnissa on valmisteilla lukematon määrä erilaisia kaavahankkeita. Kaikkien näiden joukosta juuri Jämsän taajamaosayleiskaava on päässyt erikoistarkasteluun: uuden taajamaosayleiskaavan vaikutuksia metsätalouteen tarkastellaan maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa.
Kaavamerkintöjen vaikutus menestyksekkääseen metsätalouteen?
Hallituksen tavoitteena on ollut turhien lupaviidakkojen purkaminen, jotta Suomen talous saadaan nousuun. Metsätalouden kohdalla huomio on kohdistettu normeihin, jotka hankaloittavat metsätalouden harjoittamista. Vihreä kulta halutaan saada korjattua tehokkaammin tuottamaan taloudellista hyvää.
Metsätalouden harjoittaminen eri puolilla Suomea saattaa olla hyvinkin erilaista riippuen kaavamääräyksistä ja niiden tulkinnasta. Suhtautuminen esimerkiksi avohakkuisiin ja niiden maisemavaikutuksiin vaihtelee kaavamerkinnöistä riippuen. Hankalaksi koettu maisematyöluvan hakeminen tai puukauppaa mutkistava kaavamerkintä saattaa johtaa siihen, että metsä jää kaatamatta. Metsänomistajan metsistä saamat tulot kohentavat veroina ja kulutuksena myös kunnan elinkeinotoimintaa.
Toimintojen ja arvojen yhteensovittamista
Maa- ja metsätalousministeriön hanke pyrkii pureutumaan kaavaprosessista tuttuun ongelmaan. Kaavakartalla kohtaavat erilaiset tavoitteet. Sama metsä on sen omistajalle tulonlähde, mutta luonnossa liikkujalle tärkeä virkistymispaikka. Vaikutusten arviointi ja etenkin niiden arvottaminen on haastavaa. Vaikutukset metsätalouteen on suhteutettava kaavoituksen muihin tavoitteisiin ja hyötyihin.
Luonnonvarakeskus on kehittämässä työkalua, jolla kaavoituksen vaikutuksia voidaan arvioida näppärästi kaikissa kaavahankkeissa. Sen kehittäminen ei ole helppoa, sillä pitää katsoa puolueettomasti sekä eteenpäin että taustapeiliin. Toteutuneiden kaavojen vaikutusten arviointi on helpompaa kuin vasta valmisteilla olevien. Silti uusien kaavojen vaikutusten arvioinnin kehittäminen on merkityksellisempää kuin vanhan muistelu. Niillä voidaan aidosti kehittää kaavoitusta ja vaikutusten arviointiprosessia.
Vaikutusten arviointi haasteena
Osana kaavaprosessia tehdään aina lakisääteinen vaikutusten arviointi, jolla selvitetään kaavan vaikutuksia alueeseen. Vaikutusten arvioinnin laajuus ja laatu vaihtelevat suuresti. Metsä ja metsäelinkeinot olisi hyvä ottaa yhdeksi tarkastelun kohteeksi, kun arvioidaan kaavan vaikutuksia.
Eikö sitten ole kapeakatseista tarkastella kaavan vaikutusta vain metsätalouslasit silmillä, tukkipinon korkeutta arvioiden? On kyllä. Huomioon olisi hyvä ottaa myös marjat, sienet ja riista, metsiin sitoutunut hiili, metsien eliölajisto, puhumattakaan tonttimaaksi muuttuneen metsämaan tuotosta omistajalleen. Kyse on monisäikeisestä kokonaisuudesta.
Yleinen tulos kaavojen vaikutustenarvioinnissa on se, että kaavan vaikutus metsätalouteen on koko kaavan tasolla vähäinen: prosenteissa arvioiden puuta voi jäädä korjaamatta muutama prosentti kaavamääräysten vuoksi. Kun tuo muutama prosentti yleistetään koko Suomeen, kyseessä on vuosittain merkittävä puumäärä. Loppujen lopuksi kyseessä ei olekaan puupinon korkeus vaan reilu peli: oman omaisuuden hyödyntämistä ja elinkeinon harjoittamista ei saa haitata.
Metsät yhteisenä ja yksityisenä resurssina
Metsät tarjoavat hyvinvointia: metsänomistajalle taloudellista hyvää ja kaikille metsässä liikkujille paikan ulkoiluun ja virkistymiseen. Vaikka jokamiehenoikeudet mahdollistavat metsien käytön kaikille, metsät ovat monesti yksityistä omaisuutta. Tulkinnanvaraiset kaavamerkinnät ovat johtaneet siihen, että metsänomistajia eri puolilla Suomea kohdellaan eri tavoin.
Miten määritellään merkittävät maisemavaikutukset? Kuinka tulkitaan ulkoilun järjestämisen tarvetta yksittäisten metsänomistajan tasolla? Entä merkintöjä luontokohteista? Pohjimmiltaan kyse on kansalaisten tasapuolisesta kohtelusta. Metsänkäsittelyjen rajoittaminen, maisematyöluvan hakeminen ja tulkinnanvaraiset kaavamerkinnät voivat johtaa siihen, että metsänomistaja ei voi hyödyntää metsäomaisuuttaan haluamallaan tavalla.
Pohdinta jatkuu työpajassa
Tekstissä mainittuja asioita mietitään ja arvioidaan kaavojen metsävaikutusten arvioinnissa. Metsävaikutusten arvioinnista järjestetään Jämsän taajamaosayleiskaavaan liittyen työpaja keskiviikkona 11.4.2018 klo 15-18 Paunun koululla.
Tekstin on kirjoittanut Sini Miettinen, joka toimii Ramboll Finland Oy:ssa projektipäällikkönä muun muassa metsävaikutusten arvioinnin asiantuntijana.
Taajamaosayleiskaava loppusuoralla
Pitkä prosessi on tulossa maalisuoralle, kun taajamaosayleiskaava asetetaan nähtäville 23.3 – 4.5.2018 väliseksi ajaksi. Kaavan tekemisessä mukana olleet henkilöt kertovat, mitä työstä on jäänyt käteen ja mitä se tarkoittaa Jämsän asukkaille.
Mitä mielenkiintoista matkan varrella on tapahtunut, kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Stenlund? Entä haastavaa?
Kaavaprosessin alkumetreillä päätettiin, että vuorovaikutuksen suhteen ei mennä rimaa hipoen vaan hyödynnetään kaikki mahdolliset kanavat ja tilaisuudet siihen. Hyödynsimme erilaisia työpajamenetelmiä, sosiaalista mediaa ja blogia viestintäkanavana. Asukkaiden kokemusperäistä tietoa kerättiin myös digitaalisesti kyselypalvelu Haravan avulla. Laajaa vuorovaikutusta asukkaiden kanssa ja siihen liittyviä menetelmiä koeponnistettiin tässä kaavoituksessa, ja kokemukset ovat olleet kannustavia. Hyvien toimintatapojen hyödyntämistä on jatkettu jo Himoksen Master planin suunnittelussa.
Taajamaosayleiskaavassa Jämsänjoen arvo koko kaupungille on ymmärretty. Kaavaan on merkitty Jämsänjoen varrelle jokipuisto tulevia jämsäläisiä sukupolvia ajatellen.
Haasteen kaavan suunnitteluun on asettanut se, että taajamia on Jämsässä useita. Työssä on etsitty kaikkien taajamien vahvuudet ja niitä on korostettu yrittämättä väkisin kuroa alueita yhteen. Eri taajamat säilyvät omina toiminnallisina kokonaisuuksinaan.
Myös aluerajauksen laajentuminen kesken suunnittelun toi lisähaasteen suunnittelijoille. Kaavaan liittyviä selvityksiä täydennettiin, kun mukaan otettiin laajempi alue. Muun muassa Sovijärven oikaisun selvitys ja Manulan risteysalueen ratkaiseminen toivat lisämausteensa suunnitteluun, mutta lopulta ratkaisuista on saatu maanomistajilta positiivista palautetta.
Miten kuvailisit Jämsän taajamaosayleiskaavan laatimista verrattuna muihin projekteihisi, kaavasuunnittelija Dennis Söderholm?
Jämsähän on ammatillisessa mielessä varsin mielenkiintoinen paikka, koska kaupungissa on kaksi melkein toisiinsa kiinni kasvanutta keskustaa, joiden lisäksi on Kaipolan erillinen yhdyskunta. Jämsää on aikojen saatossa suunniteltu järkevänä kokonaisuutena, ja palvelut ovat hyvin saavutettavissa moneen muuhun paikkakuntaan nähden. Tietenkin vähenevä väestö on saanut pohtimaan, miten yhdyskuntarakennetta on kannattavinta suunnitella tällaisessa tilanteessa. Samalla on pitänyt miettiä, miten yleiskaavalla voidaan varautua tämän trendin kääntämiseen. Jämsässä on paljon hienoa rakennusperintöä aina 1800-luvun kartanoista moderneihin rakennuksiin, kuten paperiteollisuuden rakennuttamat asuin- ja kerhorakennukset 1950-luvulta.
Miten olet ottanut osaa taajamaosayleiskaavaan suunnitteluun, asukas Jämsästä (ei halua nimeään julkaistavan)?
On tullut väkisinkin seurattua ja osallistuttua. Käynnistin muutoksen, jossa halusin, että Saaren eritasoliittymäalue pysyy nykyisenlaajuisena. Kaupungin virkamiehet lähtivät erinomaisesti mukaan ajamaan asiaa ELY-keskuksen kanssa. Lopulta päästiin erittäin hyvään lopputulokseen, joka huomioitiin kaavassa. Oli mukava olla mukana, kun pystyi vaikuttamaan asioihin. Menettelytapa oli hyvä, kun aineistoihin sai tutustua rauhassa netissä ja sen jälkeen ilmaista mielipiteensä.
Miten kaava vaikuttaa työhönne Jämsän kaavoituksessa tulevaisuudessa, maankäyttöinsinööri Rainer Nyholm?
Kun yleiskaavasta tulee lainvoimainen, asemakaavoitustyö nopeutuu ja helpottuu selkeästi, sillä voidaan hyödyntää yleiskaavatason selvityksiä. Viranomaisten kanssa ei tarvitse neuvotella asioista niin laajasti, kun maankäytön suunnittelussa toimitaan tästedes yleiskaavan mukaisesti. Jatkossa helpottaa maankäyttöä pitkällä tähtäimellä. Taajamaosayleiskaava ohjaa Jämsän maankäyttöä seuraavat 10–15 vuotta.
Miten kaavaprosessi on näyttäytynyt teknisen lautakunnan näkökulmasta, Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Jouni Kotiaho?
Kaavan käsittelyssä on menty hyvässä hengessä eteenpäin. Päätökset siihen liittyen on tehty yhteisymmärryksessä ja yksimielisesti. Lautakunnassa on ollut yhteinen käsitys uudistuksen tarpeesta. Taajamaosayleiskaavasta on jäänyt sellainen kuva, että se on ollut onnistunut projekti, kaikki palautteet on käsitelty, ja maanomistajat ovat olleet tyytyväisiä.
Entä miten kaava näkyy asukkaille jatkossa, Kari Stenlund? Aiotteko jatkaa vuorovaikutteista kaupunkisuunnittelukulttuuria Jämsässä?
Ehdottomasti aiomme jatkaa. On huomattu, että Jämsän näkyvyyteen sillä on hyvä vaikutus. Palautteet ovat olleet pääosin positiivisia: kuntalaisilta on saatu kiitosta siitä, että heitä aidosti kuunnellaan. Kuntalaisten mukaan ottaminen kaavoituksen alkuvaiheesta alkaen takaa sen, että tehdään parempia ratkaisuja, jolloin valitukset vähenevät ja prosessi nopeutuu. Vuoropuhelua myös ELY-keskuksen kanssa on käyty tiiviisti, ja on löydetty kaikkia osapuolia miellyttäviä ratkaisuja.
Asukkaille kaavan vaikutukset näkyvät jatkossa kaikessa tulevassa maankäytön suunnittelussa ja kaupungin kehittämisessä. Se on strateginen asiakirja, joka ohjaa Jämsän maankäyttöä noin seuraavat 15 vuotta.
***
Jämsän kaupunginhallitus on päättänyt 12.3.2018 kokouksessaan, että kaava asetetaan nähtäville. Sinä aikana kaavan osallisilla on mahdollisuus jättää virallinen muistutus. Sen jälkeen kaavaan voidaan tehdä vielä pieniä muutoksia, minkä jälkeen se käy vielä läpi hyväksymiskäsittelyn.
Yleisötilaisuudessa keskusteltiin luontomaisemasta, kulttuuriympäristöstä, maankäytön muutoksista ja liikenteestä
Jämsän taajamaosayleiskaavan alustava kaavaehdotus esiteltiin yleisötilaisuudessa 28.11.2017. Paikalla Paunun koululla oli noin 20 jämsäläistä kuuntelemassa ja keskustelemassa kaavaan jo saadun palautteen perusteella tehdyistä muutoksista. Yleisötilaisuus lähetettiin myös suorana videolähetyksenä.
Yleisötilaisuuden avasi Jämsän kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Stenlund. Stenlund kertoi, että kaupunki halusi järjestää jämsäläisille yleisötilaisuuden taajamaosayleiskaavasta jo ennen kuin varsinainen kaavaehdotus laitetaan virallisesti nähtäville, jotta asukkaat voivat antaa palautetta kaavasta helpommin kuin nähtävilläolon aikana maankäyttö- ja rakennuslain vaatimalla kirjallisella menettelyllä.
Kaavakonsultti Ramboll Finland Oy:n kaavoitusarkkitehti Dennis Söderholm kertoi kaavaan tehdyistä muutoksista, jotka on tehty helmikuun 2017 yleisötilaisuuden jälkeen asukkaiden ja viranomaisten palautteen perusteella. Asukkaiden palautteen perusteella on muun muassa lisätty ulkoilureittejä, laajennettu Jämsänjoen ranta-alueiden virkistysreittejä, laajennettu kyläasutuksen alueita ja lisätty yksittäisiä kohteita, kuten paintball-rata. Maanomistajien pyynnöstä on poistettu esimerkiksi työpaikka-aluevarauksia ja muutama luontokohde. Viranomaisten pyynnöstä on muun muassa tehty laajennettuja luonto- ja muinaisjäännösselvityksiä ja tarkennettu linnustollisesti tärkeiden alueiden rajaukset. Vielä on tarkoitus laatia melu- ja hulevesiselvitykset. Lisäksi kaavaan on tehty teknisiä muutoksia, kuten lisätty puuttuvia kohteita ja lisätty pääpyöräily-yhteydet.
Yleisötilaisuuden esittely on nähtävillä Youtube-videona.
Esittelyn jälkeen yleisötilaisuuden osallistujat keskustelivat yhdessä kaavoittajien kanssa kaavaehdotuksesta kolmen eri aiheen näkökulmasta: luontomaisema ja kulttuuriympäristö, maankäytön muutokset ja liikenne. Kaavakarttojen äärellä keskusteltiin mm. Kristillisen opiston palvelualuevarauksen laajentamisesta alueellisesti, veneiden saavutettavuudesta ja ehdotettiin, että ehdotukseen pitäisi vielä lisätä muutama puuttuva pyöräily-yhteys valtatien 9 suuntaisesti, lisätä ulkoilureitti Kaipolanniemen rannalle, virkistysalueiden rajauksia tulisi tarkistaa ja että Virmapyhänvuoren arvokkaan metsäalueen rajausta tulisi laajentaa. Lisäksi keskusteltiin luontohavainnoista, linnustoalueista ja muinaisjäännöslöydöistä. Manulan alueen merkintöihin tehtyihin muutoksiin oltiin tyytyväisiä.
Kaavatyötä jatketaan kaavaehdotuksen viimeistelyllä, ja ehdotuksen virallinen nähtävilläolo on alkuvuonna 2018.
Alustavan kaavaehdotuksen esittely vahvistaa vuorovaikutteista toimintakulttuuria
Jämsän taajamaosayleiskaavasta on laadittu alustava kaavaehdotus. Sitä halutaan esitellä asukkaille jo ennen virallista maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavaehdotuksen nähtävilläoloa.
Perinteiseen kaavaprosessiin verrattuna ylimääräisellä alustavan kaavaehdotuksen esittelyllä halutaan tehostaa vuorovaikutusta jämsäläisten kanssa ja ottaa kuntalaiset vahvemmin osaksi kaavaprosessia. Jämsässä tehdään asioita uudella tavalla, tehostetaan vuorovaikutusta kuntalaisten ja osallisten kanssa myös ennen virallista kaavaprosessin ehdotusvaihetta. Näin vahvistetaan uudenlaista osallistumisen kulttuuria.
Yleisötilaisuus 28.11.2017
Alustavasta kaavaehdotuksesta kerrotaan ja keskustellaan yleisötilaisuudessa Paunun koululla 28.11.2017 klo 17 alkaen. Yleisötilaisuus on kaikille avoin. Tilaisuudessa ovat paikalla Jämsän kaupungin ja kaavakonsultin Ramboll Finland Oy:n kaavoittajat. Tilaisuuden alussa esitellään kaava-aineistoja, minkä jälkeen kaavoittajat keskustelevat asukkaiden kanssa teemapisteillä muun muassa liikenteeseen, luontomaisemaan ja kulttuuriympäristöön sekä maankäytön muutoksiin liittyvistä asioista.
Tule kertomaan mielipiteesi alustavasta kaavaehdotuksesta ja Jämsän tulevaisuudesta ensi tiistaina! Alustavaan kaavaehdotukseen liittyvät aineistot on jo julkaistu taajamaosayleiskaavan nettisivuilla. Tilaisuuden alun esityksiä voi seurata ja kommentoida myös yleisötilaisuuden Facebook-sivun kautta. Kaavoittajat vastaavat kysymyksiin tilaisuuden aikana Facebookissa.
Tilaisuuden jälkeen kaavoittajat jatkavat virallisen kaavaehdotuksen työstämistä. Ehdotusvaiheen virallinen nähtävilläolo ajoittuu alkuvuoteen 2018, jolloin kaavasta voi jättää kirjallista palautetta. Ensi viikon yleisötilaisuudessa esitetyt palautteet viedään mahdollisuuksien mukaan kaavaehdotukseen ennen virallista nähtävilläoloa. Näin palautetta voi esittää myös lain vaatimaa kirjallista menettelyä kevyemmin ja aivan matalalla kynnyksellä.
Mitä: Yleisötilaisuus Jämsän taajamaosayleiskaavan alustavasta kaavaehdotuksesta
Missä: Paunun koulun ruokasalissa osoitteessa Paununkatu 1
Milloin: Tiistaina 28.11.2017 klo 17
Nähdään tiistaina!
Taajamaosayleiskaavan vuorovaikutus esillä Liikenne ja Maankäyttö 2017 –seminaarissa
Helsingissä Kuntatalolla pidettiin 4.–5.10.2017 valtakunnallinen seminaari Liikenne ja Maankäyttö, jossa yhtenä teemana oli aito ja vaikuttava vuorovaikutus. Jämsän taajamaosayleiskaavan vuorovaikutuksesta tilaisuudessa oli kertomassa kaavakonsultti Rambollilta vuorovaikutusasiantuntija Hanna Herkkola, joka on ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa taajamaosayleiskaavan osallistumista.
Halu yhteistyöhön on onnistuneen osallistumisen edellytys
Herkkolan esityksen punainen lanka oli, että hyvän vuorovaikutteisen kaavaprosessin lähtökohta on kaavoittajan, tässä tapauksessa Jämsän kaupungin, halu tarjota kuntalaisille mahdollisuuksia osallistua elinympäristöään koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. ”Jämsässä oli alusta alkaen selvää, että tämä prosessi halutaan tehdä mahdollisimman avoimesti ja monipuolisia osallistumismahdollisuuksia tarjoten”, kuvasi Hanna esityksessään.
Jämsässäkin on tunnistettu kaavahankkeiden osallistumiseen liittyviä haasteita, jotka olivat tuttuja myös monille esitystä kuunnelleille: miten tavoittaa kuntalaiset ja saada heidät kiinnostamaan kaavasta, joka ensivilkaisulla näyttää sijoittuvan kauas tulevaisuuteen ja käsittelevän kovin yleisiä asioita? Kiireisessä arjessa vaaditaan usein konkreettinen lähietäisyyden ja -tulevaisuuden uhkakuva, ennen kuin ihminen aktivoituu. Elinympäristön parantamiseen ja kehittämiseen tähtäävä kaava ei sellaista välitöntä uhkakuvaa muodosta, joten osallistumisinnokkuus voi jäädä laimeaksi. Kaavassa kuitenkin määritellään tulevaisuuden Jämsän kehitystä ohjaavia periaatteita, jotka voivat vaikuttaa asukkaiden elämään.
Tulevat kaavatkin laaditaan vuorovaikutteisesti
Yhdeksi haasteeksi ja tulevaisuuden kehittämistarpeeksi Hanna nimesikin tulevaisuuteen suuntaavan kaavan sitomisen ihmisten tämän hetken arkeen ja päivänpolttaviin kysymyksiin. Myös eri osallisryhmille kohdennetut tilaisuudet (esimerkiksi koululaisten kaupunkisuunnittelutyöpajat) sekä tiiviimpi yhteistyö kenties jopa yhteissuunnitteluna asukkaiden kanssa olisivat hänestä myös kokeilemisen arvoisia asioita Jämsässäkin.
”On mukavaa, että Jämsän tapa toimia herättää kiinnostusta myös kaupunkimme ulkopuolella”, toteaa Jämsän kaupungin kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Stenlund. ”Tämä kaavaprosessi on vahvistanut ajatuksiamme siitä, että jatkossakin haluamme tehdä kaavoitusta vuorovaikutteisesti ja etsiä jatkuvasti uusia tapoja tavoittaa kuntalaisia”, hän jatkaa.
Herkkolan esitys löytyy Liikenne ja Maankäyttö –seminaarin aineistopankista. Jämsän taajamaosayleiskaavan ehdotusta laaditaan parhaillaan.