virkistysreitti
Kaupunkivihreä ja virkistävä Jämsä
Kaupunkivihreä ja virkistävä Jämsä
Annu Tulonen
Viime vuosikymmeninä kaupunkien puistoja on alettu arvostaa yhä monimuotoisempina virkistyksen ja luonnon ympäristöinä. Edustavimmat hoidetut puistot ovat usein keskeinen osa kaupunkikuvaa ja ne antavat penkkeineen oivan levähdyksen ja virkistyksen sijan kaupungin kulkijoille.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että viheralueiden määrä asuinympäristössä vaikuttaa ihmisten kokemuksiin omasta terveydentilastaan. Mitä enemmän viheralueita on kolmen kilometrin säteellä kotoa, sitä terveemmäksi kaupunkilaiset tuntevat itsensä. Luonto tarjoaa hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia kaikille. Yksi viihtyy puistossa tai vehreällä kadulla keskellä kaupunkia, toinen virkistyy syrjäisemmässä kaupunkimetsässä ja kolmas seikkailee jokivarressa. Lähiympäristöissä liikkuminen tuottaa monenlaisia hyötyjä sekä yksilö- että yhteiskunnallisella tasolla.
Onneksi olkoon! Jämsässä on oltu kaukaa viisaita ja nähty julkisten puistojen ja viheryhteyksien tärkeys asukkailleen jo kunnan ensimmäisessä ”Jämsän taajaväkisen yhdyskunnan asemakaavassa” vuodelta 1922 (Kauno S. Kallio), jossa joenrannat oli osoitettu yleiseen virkistykseen. Hienosti viheralueet ovat säilyneet ja kehittyneet vuosikymmenien kuluessa ja kaupunkia kehitettäessä.
Vesistön äärellä olevissa kaupungeissa kehitetään yhä määrätietoisemmin etenkin rantojen viheralueista yhtenäisiä reitistöjä, joiden virkistysarvo perustuu aktiiviseen käyttöön ja luonnon kokemiseen veden äärellä. Tiiviisti rakennetuilla alueilla jopa ns. joutomaat voivat olla hengähdyspaikkoja ja ulkoilumaastoja. Usein ranta on kaupungin ja luonnon rajatilaa, jota voidaan kehittää ihmisiä kokoavana yhteisenä tilana.
Rantareittien olemus vaihtelee usein puistomaisista osuuksista lähes luonnontilaisiin jaksoihin. Pitkäjänteisen työn ja kehittämisen tuloksena edustavimmat kansalaisten yhteiset ja aktiivisesti käyttämät kaupunkipuistot nauttivat Kansallisen Kaupunkipuiston arvostuksesta ja sen mukanaan tuomasta maineesta. Oli kaupunkipuiston statusta tai ei, on kaupungissa veden läheisyys ja rantojen yhteinen käyttö mittaamattoman arvokas mahdollisuus. Jämsänkosken liityttyä Jämsään ja koko jokivarren näkyminen samassa yleiskaavassa korostaa Jämsänjoen ja sen ympäristön roolia myös taajamia yhdistävänä vesi- ja puistoväylänä entisestään.
Rantojen huomioiminen kaavoituksessa
Usein rantojen käyttöön ja omistukseen liittyy erilaisia tavoitteita ja erilaisia näkökulmia. Rannat voidaan nähdä kaupungin suunnittelun ja kehityksen kohteena, kaupunkilaisten yhteisinä virkistysalueina, tai ainutlaatuisina yksityisinä kotipihoina. Jämsän jokivarren osalta päätös on tehty, kun jokivarren rannat on kaavoitettu julkiseksi rannaksi.
Nyt laadittavassa yleiskaavassa noudatetaan Jämsän aiempien päätösten mukaista, hyvään elinympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen kuuluvaa periaatetta edelleen. Keskeiset viheralueet ja rannat säilytetään julkisessa käytössä ja tulevina vuosikymmeninä kaikkien jämsäläisten käyttöön kehitettävinä alueina ja reitistöinä. Myös maakunnalliset ulkoilureitit sisällytetään kaavaan ja tavoitellaan mahdollisimman hyvää ja kattavaa pyöräilyreitistöä arkiliikunnankin tueksi.
Kaikki me haluamme tehdä parempaa kaupunkia, kukin omista lähtökohdistamme. Millaisia viheralueita ja virkistysreittejä jämsäläiset tulevaisuudessa haluavat? Viheralueiden ja reittien tarkempi suunnittelu ja rakentaminen koko yleiskaava-alueella ajoittuvat monen vuosikymmenen ajalle. Nyt tehtävistä hyvistä päätöksistä nauttivat myös tulevaisuuden jämsäläiset omana elinympäristönään.
Virkistysreittikysely avoinna
Kaavan valmisteluvaiheessa asukkailla on mahdollisuus antaa palautetta niin ranta- kuin muistakin reiteistä vastaamalla karttapohjaiseen kyselyyn
1) Rantareiteistä ja niihin liittyvistä uusista silloista
2) Kunnan rajat ylittävästä maakunnallisesta ulkoilureitistä
3) Muista virkistysreiteistä, ml. pyöräilyreitit, sekä
4) Moottorikelkkareiteistä.
Kyselyssä voi myös kertoa yleisiä näkemyksiä reitistöistä yleisesti. Kysely on avoinna 22.2.–13.3.2017. Linkki kyselyyn julkaistaan kaavan internet-sivuilla. Siitä saadut tulokset otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa.
Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä taajamaosayleiskaavan laatimisessa. Hän on tehnyt taajamaosayleiskaavaa yhdessä Jämsän kunnan edustajien kanssa.